KAAVAN LAATIJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET
KAAVAN LAATIJAN PÄTEVYYDEN TOTEAMISEN EDELLYTYKSET
1. Kaavan laatijan pätevyyden toteamistoiminnan tarkoitus ja tehtävät
Kaavan laatijoiden pätevyyden toteamisen tarkoituksena on vapaaehtoisen rekisteröitymisen perusteella ylläpitää julkista luetteloa Suomessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen laatimista harjoittavista henkilöistä, jotka yhdyskuntasuunnittelijoina yltävät 7.9.2005 annetun ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) ja sitä täydentävien suositusten mukaiselle ammattitaidon tasolle.
Luetteloon hyväksymisen perusteella voidaan arvioida henkilön pätevyyttä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL ja sen nojalla annettavien säädösten tarkoittamiin kaavan laatijan tehtäviin.
Rekisteriä päteviksi todetuista kaavan laatijoista voidaan kaupunkisuunnittelutehtävien (urban design, urban planning) osalta esittää mahdollisen eurooppalaisen yhdyskuntasuunnittelijoiden rekisterin Suomen osuudeksi.
Pätevyyden toteamistoiminnan tehtävänä on varmistaa suunnittelutehtäviin pätevyyden toteamista hakevan henkilön pätevyys eli koulutuksen ja kokemuksen riittävyys ko. suunnittelutehtäviin.
2. Kaavan laatijan tehtävät
Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista.
Kaavan laatijan tehtävänä on toimia yhdyskuntasuunnittelijana laatimalla em. yleispiirteisiä ja yksityiskohtaisia, alueiden käyttöä ja rakentamista ohjaavia kaavoja sekä huolehtimalla kulloisenkin kaavahankkeen edellyttämällä tavalla tarvittavista selvityksistä, vuorovaikutusmenettelyistä, kaavaan liittyvistä suunnitelmista ja päätöksenteon valmisteluista.
3. Kaavan laatijan pätevyyden määrittyminen säännöksissä
MRL 10 §
Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtävään.
MRA 3 §
Kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus.
Jääskeläisen ja Syrjäsen*) mukaan asetuksen perustelumuistiossa arvioidaan kaavan laatijalle vaaditun korkeakoulututkinnon soveltuvuutta ja tehtävän vaatimaa riittävää kokemusta. Muistiossa kehotetaan kiinnittämään huomiota kulloisenkin kaavoitustehtävän vaatimusten mukaisesti mm. yhdyskuntakehityksen, rakennuskulttuuriin, kaavoitukseen liittyvien kaupunkisuunnittelu-, ympäristö-, maisema- ja liikennekysymysten sekä taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten tuntemukseen. Myös kaavan laadintaan liittyvien vuorovaikutus-, ja päätöksentekomenettelyjen hallintaan sekä kaavatasosta riippuen kaavan toteuttamiseen kuuluvien rakennussuunnittelun ja kiinteistöteknisten kysymysten tuntemukseen on kiinnitettävä huomiota. Varsinkin laaja-alaiset tai vaikutuksiltaan muutoin merkittävät kaavoitustehtävät edellyttävät yleensä useiden henkilöiden kokemuksen ja koulutuksen tuoman ammattitaidon yhdistämistä. Tällöin kaavan laadinnasta vastuullisena olevan henkilön pätevyyden arvioinnissa korostuu erityisesti kyky hallita ja johtaa kaavoitustyön kokonaisuutta.
*) Jääskeläinen Lauri, Syrjänen Olavi: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen. Helsinki 2003, Rakennustieto, sivu 596.
MRA 107 §
Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään kaavan laatijalta vaadittavasta tutkinnosta, kaavan laatijana kokemustaan vastaavissa kaavoitustehtävissä voi toimia myös henkilö, jolla ennen tämän asetuksen voimaantuloa kaavoitustehtävistä hankkimansa kokemuksen perusteella on katsottava olevan tehtävään tarvittavat edellytykset.
4. Kaavan laatijan pätevyysvaatimukset pätevyydentoteamisjärjestelmässä
4.1 Perustutkinto ja suunnittelukokemus
Pätevyyden toteaminen edellyttää perustutkinnon lisäksi ammattitaidon kehittämistä omaehtoisella opiskelulla sekä käytännön työkokemusta yhdyskuntasuunnittelijana tai yhdyskuntasuunnittelijan avustajana.
Päteväksi kaavan laatijaksi voidaan todeta kirjallisesta hakemuksesta henkilö, joka
1) on suorittanut suomalaisessa teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa arkkitehdin, maanmittaustekniikan diplomi- insinöörin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon tai ulkomaisen vastaavan tutkinnon, johon sisältyy yhdyskuntasuunnittelun sekä siihen liittyvän lainsäädännön ja tietotekniikan sekä tutkinnosta riippuen kiinteistötekniikan, maisemasuunnittelun tai rakennussuunnittelun tai näihin rinnastettavia opintosuorituksia sekä /tai yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemusta, jotka pätevyyslautakunta hyväksyy, vähintään:
a) 105 opintopistettä (op) tai 70 opintoviikkoa (ov), joista yhdyskuntasuunnittelun opintosuorituksia on vähintään 60 op (40 ov), ja jolla on tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kaksi (2) vuotta yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemusta, tai
b) 75 op (50 ov), joista yhdyskuntasuunnittelun opintosuorituksia on vähintään 53 op (35 ov), ja jolla on tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään neljä (4) vuotta yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemusta, tai
c) 45 op (30 ov), joista yhdyskuntasuunnittelun opintosuorituksia on vähintään 30 op (20 ov), ja jolla on tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kuusi (6) vuotta yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemusta.
d) kahdeksan (8) vuotta yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen; tai
2) on suorittanut suomalaisessa teknillisessä oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdin tai maanmittaustekniikka- tai yhdyskuntasuunnittelupainotteisen insinöörin tutkinnon tai niihin rinnastettavan tutkinnon kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa sekä tutkintoa täydentävän 60 opintopisteen (40 ov) laajuisen yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksen, jonka sisältö on pätevyyslautakunnan hyväksymä ja joka on toiminut yhdyskuntasuunnittelutehtävissä tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään neljän (4) vuoden ajan; tai
3) on suorittanut suomalaisessa teknillisessä oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdin tai maanmittaustekniikka- tai yhdyskuntasuunnittelupainotteisen insinöörin tutkinnon tai niihin rinnastettavan tutkinnon kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa ja joka on toiminut yhdyskuntasuunnittelutehtävissä tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahdeksan (8) vuoden ajan. Edellytyksenä mahdolliseen Euroopan yhdyskuntasuunnittelijoiden rekisterin Suomen osuuteen pääsylle on kuitenkin koulutuksen täydentäminen 2) -kohdan mukaiseksi; tai
4) on suorittanut em. kohdan 2) mukaisen yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksen ja todetaan pätevyyslautakunnalle esitettyjen selvitysten perusteella saavuttaneen yo. kohtien 1), 2) tai 3) mukaisen ammattitaito-tason ja joka on toiminut yhdyskuntasuunnittelutehtävissä vähintään 12 vuoden ajan. Tämä vaadittu kokemus ei ole kokonaisuudessaan voinut kertyä maankäyttö- ja rakennusasetuksen voimaantulon jälkeen (895/1999). Tällaisia henkilöitä ei kuitenkaan liitetä mahdollisen Euroopan yhdyskuntasuunnittelijoiden rekisterin Suomen osuuteen.
Tutkintoon tulee sisältyä opintosuorituksia yhdyskuntasuunnittelun perusteista sekä detaljitasoisesta ja yleispiirteisestä yhdyskuntasuunnittelusta. Perustutkinnon lisäksi pätevyyslautakunta voi hyväksyä pätevyyden toteamisen edellytyksiksi yhdyskuntasuunnittelun täydennys- ja jatkokoulutuskursseja.
Mahdollisen muun kuin 1) ja 2) -kohdan mukaisen yhdyskuntasuunnittelualan peruskoulutuksen hyväksymisestä pätevyyden toteamisen perusteeksi päättää pätevyyslautakunta tapauskohtaisesti.
Yhdyskuntasuunnittelun kokemusta tulee olla kertynyt viimeisen seitsemän vuoden ajalta.
Pätevyyslautakunta voi erityisestä syystä ja sopijaosapuolia kuultuaan poiketa vaadittavista pätevyyden toteamisen edellytyksistä, mikäli hakija osoittaa muutoin yltävänsä vaaditulle ammattitaidon tasolle. Tällaisia henkilöitä ei kuitenkaan liitetä mahdollisen Euroopan yhdyskuntasuunnittelijoiden rekisterin Suomen osuuteen.
4.2 Lausunnot kokemuksesta kaavan laatijana
Rekisteröitymisen edellytykset -kohdan 4) mukaisen hakijan tulee nimetä vähintään kaksi (2) yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaa, joilta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto asianomaisen rekisteröintikelpoisuudesta. Tällaiseksi asiantuntijaksi ei voi nimetä nykyistä työtoveria, työnantajaa tai alaista.
4.3 Kaavan laatijan pätevyyden toteaminen ja voimassa olo
Pätevyyslautakunnan tehtävänä on edellisessä kohdassa esitettyjen todistusten, selvitysten ja lausuntojen perusteella todeta, minkälaisiin yhdyskuntasuunnittelutehtäviin hakija voidaan katsoa päteväksi.
Hyväksytystä tai hylätystä hakemuksesta ilmoittaa pätevyyslautakunta. Pätevyyden rekisteröi ja todistuksen lähettää FISE Oy. Pätevyys on voimassa, kun siihen kuuluva maksu on suoritettu. Pätevyyspäätös on voimassa seitsemän (7) vuotta. Henkilön tiedot poistetaan rekisteristä, ellei pätevyyttä ole uudistettu.
Päteväksi todettu henkilö voi ammattia harjoittaessaan käyttää tutkintonimikkeeseensä liittyen lisämäärettä YKS /123 (=jäsennumero rekisterissä). Rekisteröinnin osoitukseksi henkilö saa FISE Oy:n antaman todistuksen.
Päteväksi todetulla on halutessaan oikeus saada todistus kansalliseen kaavan laatijoiden rekisteriin kuulumisesta Euroopan Unionin virallisilla kielillä. Todistuksesta sihteerijärjestö voi periä käännöskulut kattavan kohtuullisen korvauksen.
Päteväksi todetulla on velvollisuus noudattaa FISE Oy:n eettisiä sääntöjä suunnittelijoille sekä pätevyyslautakunnan mahdollisesti laatimia ja FISEn vahvistamia, näitä täydentäviä yhdyskuntasuunnittelun alakohtaisia ammatinharjoittamisen periaatteita ja ammattieettisiä ohjeita. Sääntöjen rikkomusasiat käsittelee pätevyyslautakunta, joka voi asianomaista kuultuaan käyttää kurinpitomenettelynä huomautusta tai henkilön tietojen poistamista rekisteristä.
Pätevyys voidaan peruuttaa, mikäli todetaan, ettei päteväksi todettu henkilö enää täytä pätevyyden edellytyksiä tai että peruuttamiseen on muita erityisen painavia syitä, kuten että pätevyys on todettu hakijan antamien virheellisten tietojen perusteella tai että hänet on tuomittu oikeudessa kaavan laatijana tekemästään laiminlyönnistä.
4.4 Kaavan laatijan pätevyyden ylläpitäminen ja uusiminen
Pätevyyden uusimisen ehtona on jatkuva ja riittävä täydennyskoulutus sekä yhdyskuntasuunnittelun ammattikokemuksen karttuminen. Pätevyyttä uusittaessa hakijan tulee antaa pätevyyslautakunnalle sen pyytämät tiedot ammattikokemuksestaan ja täydennyskoulutuksestaan.
Pätevyyden uusimisen ehtona on, että rekisterin jäsen on toiminut yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä tehtävissä vähintään kolmen (3) vuoden ajan tarkastelujakson aikana niin, että hänen ammattitaitonsa voidaan katsoa säilyneen.
Lisäksi edellytetään täydennyskoulutukseen osallistumista keskimäärin 15 tunnin ajan vuosittain. Täydennyskoulutukseksi luetaan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien seminaari- ja koulutustilaisuuksien lisäksi myös mm. tutkimus- ja kehittämishankkeet, suunnittelukilpailut ja ohjatut opintomatkat. Opintotuntimäärät voivat jakautua epätasaisesti tarkastelujakson aikana. Yhdestä lyhytkestoisesta opintotapahtumasta luetaan hyväksi korkeintaan 15 tuntia. Laajempi opintokokonaisuus voidaan jakaa useamman vuoden osalle.
Täydennyskoulutuksen määrää ja sisältöä arvioitaessa otetaan huomioon se, miten ammattikokemus on karttunut tarkastelujakson aikana suunnitteluun liittyvissä kaavan laatijan tehtävissä.
Perustelluista syistä pätevyyslautakunta voi poiketa tässä kohdassa täydennyskoulutukselle asetetuista vaatimuksista.
KAAVAN LAATIJOIDEN EETTISET SÄÄNNÖT
Kaavan laatijoiden pätevyyden omaavat henkilöt sitoutuvat korkeisiin ammatillisiin vaatimuksiin, rehellisyyteen ja pätevyyteen. Näin he voivat tarjota yhteiskunnalle erityistä tietoa, taitoa ja osaamista, joka on välttämätöntä laadukkaan ympäristön kehittämiselle.
Päteväksi kaavan laatijaksi todettu henkilö on asiantuntija, joka sitoutuu toimimaan ympäristön hyvän laadun puolesta seuraavin eettisin periaattein:
Yhteiskunnalliset velvoitteet
1. Toimii tehtävissään luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja luottamuksellisesti,
avoimesti ja vuorovaikutteisesti, korkeaa moraalia noudattaen ja
pyrkien työssään laadullisesti korkeatasoisiin tuloksiin.
2. Tiedostaa ammatillisen vastuunsa sekä toimintansa yhteiskunnalliset ja
ympäristölliset vaikutukset.
3. Edistää työssään ja ratkaisuissaan kestävän kehityksen periaatteita sekä hyvän ja
turvallisen elinympäristön ylläpitoa ja kehittämistä.
Ammatilliset velvoitteet
4. Edistää toiminnassaan alan arvostusta ja mainetta.
5. Varmistaa, ettei ota tehtäväkseen sellaisia toimeksiantoja, joissa on jäävi tai
esteellinen.
6. Ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja tukee alan kehitystä.
7. On puolueeton antamissaan neuvoissa, arvioinneissa, esityksissä ja tekemissään
päätöksissä.
8. Varmistaa ennen tehtävän vastaanottamista, että hänellä on käytettävissään
toimeksiannon suorittamiseen riittävät taidolliset, taloudelliset ja tekniset resurssit.
9. Edistää osaltaan pätevyyden perusteella tapahtuvaa suunnittelijan valintaa
ja käyttöä.
Velvoitteet tehtävien hoidossa
10. Toimii työssään huolellisesti, ahkerasti ja parhaalla mahdollisella ammattitaidolla.
11. Ottaa huomioon, että suunnittelutehtävään voi liittyä myös tietoja, joita ei saa
luovuttaa ulkopuolisille.
Velvoitteet kollegoita ja työyhteisöä kohtaan
12. Ei vahingoita kollegojensa ja työyhteisönsä mainetta eikä ammatillista toimintaa.
Pätevyyslautakunta:
maisema-arkkit. Kristiina Rinkinen, MARK, puheenjohtaja
DI Gilbert Koskela, SKI, varapuheenjohtaja
DI Olli-Pekka Hatanpää, SKI
arkkit. Hille Kaukonen, SAFA
arkkit. Staffan Lodenius, SAFA
arkkit. Anu Mansikka, SAFA
rak.arkkit. Olli Suominen, RIA
arkkit. Pia Selroos, SAFA, esittelijä/sihteeri
Lisätietoja toteamismenettelyn sihteerijärjestöltä
Pätevyyskoulutusta
Pätevyyshakemuslomake