LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMIEN (LVV) KUNTOTUTKIJA
YLEISTÄ
Ympäristöministeriön Korjausrakentamisen strategian 2007 - 2017 mukaan 10 vuoden aikana Suomen asuntokannasta noin 600.000 asunnossa tulee uusia vesijohdot ja viemärit. Taloyhtiöiden osakkaat ja kiinteistöjen omistajat joutuvat investoimaan noin 1,5 miljardia euroa/vuosi näihin järjestelmiin. Putkiremontti on asuintalon elinkaaren aikana kallein, pitkäkestoisin ja eniten asumiseen vaikuttava hanke.
Taloyhtiön ja kiinteistön omistajan putkiremontin hyvään suunnittelu- ja tiedottamiskäytäntöön kuuluu hanke-ehdotus ja/tai hankesuunnittelu, jotka nojautuvat pääasiassa putkien kuntotutkijan raporttiin ja korjaussuosituksiin. Putkien kuntotutkimus käynnistää hyvin usein miljoonien eurojen hankkeen, jonka taloudelliset, yksityistaloudelliset ja ylläpidon vaikutukset ovat pitkäkestoisia.
Näistä seikoista johtuen putkien kuntotutkijalla tulee olla hyvät perustiedot lvv-tekniikasta ja järjestelmistä. Hänen tulee tuntea rakennus- ja asennustekniikoita eri aikakausilta ja niiden yhdistelmiä. Hänen tulee ymmärtää eri putkimateriaalien vanhenemisprosesseja sekä asennustavan ja ylläpidon vaikutukset putkien elinkaareen ja häiriöttömään toimintaan.
Koska suurin osa asiakkaista on maallikoita, vaaditaan kuntotutkijalta myös selkeää, pääasioihin, riskeihin, kustannuksiin ja teknisen hankesuunnittelun lähtötietoihin keskittyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa.
PÄTEVYYSVAATIMUKSET
Putkien kuntotutkimusalasta ei ole oppilaitoksissa opetusta ja siksi tutkijan tulee näyttää erikseen, että hänellä on riittävä ammattitaito ja että hän osaa toimia vastuullisesti vesijohtojen ja viemäreiden kuntotutkijana. LVV-tekniset perustiedot ja suullisen sekä kirjallisen ilmaisutaidon tutkija saa alan peruskoulutuksen yhteydessä ja lvv- työkokemuksen kautta. Kuntotutkijan pätevyyden saa ainoastaan suorittamalla hyväksyttävästi FISEn pätevyyslautakunnan hyväksymän LVV-putkien kuntotutkijan täydennyskoulutuksen ja näytön. Näyttöön voi hakea ilman valmentavaa koulutustakin, jolloin henkilö haastatellaan (maksullinen) ennen näyttöä.
Kuntotutkijalla on oltava DI (LVI) -tutkinto, insinööri AMK (talotekniikka/LVI) tai teknillisen oppilaitoksen LVI-insinöörin tai LVI-teknikon tai rakennusmestari (AMK), LVI -tutkinto. Kuntotutkijalla voi olla eo tutkintoja vastaava tutkinto, jolloin tulee olla LVV-opintoja vähintään 30 op.
Mikäli koulutustaso on sama kuin eo, niin LVV-opintoja voidaan pätevyyslautakunnan esityksestä korvata. Henkilön on silloin esitettävä todistuksin perehtyneisyytensä, laajuus 30 op, kuntotutkimuksen aihekokonaisuuksiin, esim. jos henkilö on toiminut kouluttajana tai laatinut julkaisuja aiheista, joiden laatimiseen vaaditaan käytännön kuntotutkimustoimintaa.
Kuntotutkijalla pitää olla hyvät tiedot joko peruskoulutuksen tai hakulomakkeessa kuvatun täydennyskoulutuksen kautta seuraavista aihekokonaisuuksista:
- Eri vuosikymmenien tyypilliset rakenteet ja rakennustavat mukaan lukien kosteat tilat ja salaojajärjestelmät
- Materiaali- ja korroosiotekniikkaa
- Eri aikakausien tyypilliset putkien liitostekniikat
- Kuntotutkimusmenetelmät, tutkimuskohteessa tehtävät: Radiograafiset, u-ääni ja tv-kuvaus
- Vesijohtojen ja viemäreiden vaihtoehtoiset saneeraus- ja uusintatekniikat
- Toiminnallisten ja taloudellisten riskien arviointi
- Raportointi- ja tutkimustulosten kirjallinen ja suullinen esittäminen.
Työkokemusta vaaditaan vähintään 3 vuotta LVV-alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Riittävän pitkällä ja laajalla kuntotutkimus- ja suunnittelukokemuksella voidaan korvata täydennyskoulutusta.
PÄTEVÖITYMINEN
Pätevyyden näyttö on suoritettava hyväksytysti. Näyttöön kuuluu kirjallinen tentti, joka suoritetaan käyttäen aihealueen viimeisintä kirjallisuutta, ja kuntotutkimusosaamistaan henkilö osoittaa erilaisilla kuntotutkimushankkeilla. Kuntotutkimushankkeen tulee olla pääosin hakijan itse laatima. Hankkeesta tulee selvitä myös tilaajan yhteystiedot. Työnäytteet käsitellään luottamuksellisena.
Pätevyys on voimassa seitsemän vuotta pätevyyden myöntämisestä. Pätevyyden uusiminen edellyttää, että on osallistunut aihealueen täydennyskoulutuksiin tuona aikana. Lisäksi hakijan tulee toimittaa todistus siitä, että on toiminut kuntotutkijana pätevyyden voimassaoloaikana.
Todettu pätevyys voidaan peruuttaa erityisen painavista syistä ennen pätevyyden voimassaolon päättymistä.
Pätevyyslautakunta:
DI Mikko Äyräväinen, SuLVI, pj.
DI Risto Oksanen, RTY, vpj.
DI Tryggve Leander, LVI-talotekniikkateollisuus ry
YM Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto ry
DI Pekka Pietiläinen, RAKLI
arkkit. Juha Posti, SAFA
ins. Mika Reinikainen, SKOL
DI Matti Remes, RIL
ins. Kimmo Sandberg, RIA
ins. Timo Savimäki, LVI - TU ry
rkm. Raimo Widell, RKL
DI Esko Kaappola, Suomen Kylmäyhdistys ry (KYL-asiantuntija)
ins. Jaakko Laksola, Suomen Kiinteistöliitto ry (LVV-asiantuntija)
DI Helena Äijö, Salaojayhdistys ry (VHS-asiantuntija)
ins. Hilkka Peltoharju, SuLVI, siht.
Pätevyyskoulutusta
Pätevyyshakemuslomake