Pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset
PÄÄSUUNNITTELIJAN PÄTEVYYDEN TOTEAMISEN EDELLYTYKSET
Asiantuntijalautakunnan 20.5.2008 hyväksymät, FISE:n hallituksen 16.6.2008 vahvistamat.
1. Pääsuunnittelijan pätevyyden toteamistoiminnan tarkoitus ja tehtävät
Tämä järjestelmä koskee Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan A2 ohjeen vaativuusluokkien AA, A, B ja C mukaisten kohteiden pääsuunnittelutehtäviä. Järjestelmä muodostuu rakennusalan järjestöjen yhteisesti ylläpitämästä asiantuntijalautakunnasta ja pätevyyden vahvistavasta elimestä.
2. Pääsuunnittelijan tehtävät
2.1 Pääsuunnittelijan lakimääräiset tehtävät
Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. (MRL 120§ 2 mom.)
Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. (RakMK A2, 3.1.1 määräys)
Pääsuunnittelijan tulee yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja vaativuuden edellyttämällä tavalla
- huolehtia siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla, sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon,
- varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan,
- huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä,
- osaltaan huolehtia, että laaditussa aikataulussa suunnittelulle on varattu riittävästi aikaa,
- huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja että suunnitelmat on todettu yhteen sopiviksi ja ristiriidattomiksi. (RakMK A2, 3.1.2 määräys)
Suunnittelua aloitettaessa rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee pääsuunnittelijaa apuna käyttäen
- selvittää rakennushankkeen vaatimat ja riittävät tosiasialliset edellytykset hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen,
- huolehtia rakennussuunnittelun ja erikoisalojen suunnittelun tarpeen määrittelemisestä, sekä
- järjestää suunnittelijoiden yhteistyö rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseksi. (RakMk A2, 2.4 määräys)
Pääsuunnittelijan tulee lisäksi
- osallistua hankkeen aloituskokoukseen ja osaltaan huolehtia, että siinä edellytetyt suunnittelua koskevat velvoitteet tulevat suoritetuiksi,
- seurata korjaus- tai muutostyössä rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutuksia suunnitteluun,
- huolehtia muutossuunnittelun yhteen sovittamisesta ja tarvittaessa muutosten edellyttämän hyväksynnän tai rakennusluvan hakemisesta, sekä
- huolehtia hänelle rakennusluvassa tai aloituskokouksessa mahdollisesti osoitetusta rakennustyön valvonnasta. (RakMK A2, 3.1.3 määräys)
Pääsuunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että rakennuslupa-asiakirjat, erityissuunnitelmat ja selvitykset on laadittu ja toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle kunnan ohjeiden mukaisesti.
Pääsuunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon suunnittelua koskevista seikoista, joilla on vaikutusta tälle säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. (RakMK A2, 3.1.4 määräys)
2.2 Pääsuunnittelijan muut tehtävät
Pääsuunnittelijalla on lakimääräisten tehtävien lisäksi yleensä myös muita rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa sovittuja tehtäviä. Pääsuunnittelijan tulee osaltaan varmistaa, että hankkeen tehtäväjako on selkeä ja ettei tehtäväluetteloissa ole päällekkäisyyksiä tai ristiriitaisuuksia.
3. Pääsuunnittelijan pätevyyden määrittyminen säännöksissä
Pääsuunnittelijan pätevyys osoitetaan säännöksissä suunnittelijapätevyyden kautta seuraavasti:
KESKEISET TERMIT
Suunnittelutehtävän vaativuus
- määräytyy RakMK A2:n luvun 4.2 taulukoiden mukaisesti: AA, A, B, C
- taulukoissa kuvatut suunnittelutehtävät ovat rakennus-, rakenne-, ilmanvaihto- sekä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelutehtävä.
Suunnittelijan pätevyys
- määräytyy koulutuksen ja kokemuksen perusteella; pätevyyteen sisältyy tutkinto ja muut opintosuoritukset sekä kokemus ja näytöt asianomaisella suunnittelualalla
- eri vaativuusluokkien suunnittelutehtäviin riittävä pätevyys on määritelty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa; vähimmäiskelpoisuudesta on annettu tarkempia säännöksiä RakMK A2:n luvun 4.2 taulukoiden mukaisesti.
Suunnittelijan kelpoisuus
- määräytyy suunnittelijan riittävästä pätevyydestä suhteessa suunnittelutehtävän vaativuuteen
- rakennusvalvonta arvioi kelpoisuuden.
Pääsuunnittelijan kelpoisuus
- määräytyy samalle tasolle kuin hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus
- lisäksi vaaditaan hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia ja vastata suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta
- rakennusvalvonta arvioi kelpoisuuden.
SÄÄNNÖKSET
Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä. (MRA 48 § 1 mom.)
Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. (MRA 48 § 2 mom.)
Vaativuudeltaan vähäisenä pidettävässä suunnittelutehtävässä voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla voidaan katsoa olevan rakennuskohteen tai suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. (MRA 48 § 3 mom.)
Rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä (pääsuunnittelija) tulee lisäksi olla hyvät ammatilliset edellytykset huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta. (MRA 48 § 4 mom.)
Suunnittelijan koulutus ja kokemus yhdessä muodostavat suunnittelijan pätevyyden. Vaadittava kelpoisuus määräytyy suunnittelijan riittävästä pätevyydestä suhteessa kulloisenkin suunnittelutehtävän vaativuuteen. (RakMK A2, 4.1.1 määräys)
Suunnittelijan kelpoisuus rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävässä tulee arvioida ottaen huomioon olemassa olevan rakennuksen asettamat lähtökohdat ja uudesta käyttötarkoituksesta mahdollisesti johtuvat vaatimukset. (RakMK A2, 4.1.3 määräys)
Pääsuunnittelijan kelpoisuuden tulee tavanomaisessa rakennushankkeessa yleensä olla vähintään samaa tasoa kuin hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittava kelpoisuus. Pääsuunnittelijalla tulee olla eri toimialojen suunnitelmien yhteen sovittamisen kokemus ja taito. (RakMK A2, 4.1.4 määräys)
Rakennusvalvontaviranomainen toteaa rakennuslupakohtaisesti suunnittelutehtävän vaativuuden suhteessa rakennushankkeen ominaisuuksiin ja ympäristön asettamiin vaatimuksiin rakentamiselle. Tältä pohjalta rakennusvalvontaviranomainen arvioi tehtävän vaativuutta suhteessa suunnittelijan pätevyyteen, johon kuuluvat suunnittelijan suorittama tutkinto ja muut opintosuoritukset sekä kokemus ja näytöt asianomaisella suunnittelualalla. (RakMK A2, 4.1.2 määräys)
Suunnittelijan kelpoisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon ao. suunnittelualaa koskevan pätevyyden toteamiselimen antama todistus. (RakMK A2 ohje 4.1.2 ohje)
4. Pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset pätevyydentoteamisjärjestelmässä
4.1 Perustutkinto ja suunnittelukokemus
Vaadittava perustutkinto ja suunnittelukokemus ovat RakMK A2:n taulukoissa 4.2 mainittujen suunnittelijoiden osalta taulukoiden mukainen tutkinto ja muut opintosuoritukset sekä kokemus ja näytöt asianomaisella suunnittelualalla hakijan esittämässä vaativuusluokassa AA, A, B, tai C.
Mikäli haetaan pätevyyttä rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtäviin, koulutus ja kokemus alalta on selvitettävä. (RakMK A2, 4.1.3 määräys)
4.1.1 Perustutkinto ja suunnittelukokemus erikoistapauksissa
Rakennuksen erityissuunnittelijoina voi toimia myös muun suunnittelukoulutuksen saaneita henkilöitä kuin mitä on mainittu RakMK A2:n taulukoissa. Näistä suunnittelijoista antavat viitteitä RakMK A2:n kohdat 5.3 ja 5.4.
Erikoistapauksissa saattaa olla perusteita antaa edellä tarkoitetulle suunnittelijalle toimeksianto suunnittelun koordinoinnista ja mahdollisesti myös tehdä rakennusvalvontaviranomaiselle esitys kelpoisuudesta lain tarkoittamaksi pääsuunnittelijaksi. Koska rakennushankkeeseen ryhtyvä ja viranomainen joutuvat tällöin tekemään harkintansa itsenäisesti ilman yleisiä ohjeita, tässä yhteydessä on katsottu perustelluksi laatia RakMK A2 -tyyppiset taulukot suunnittelutehtävän vaativuudesta ja suunnittelijan pätevyydestä kolmen erityissuunnittelualan osalta (liitteet 1, 2 ja 3). Menettelyllä pyritään helpottamaan päätöksentekoa ja luomaan yhtenäistä käytäntöä.
Vaadittava perustutkinto ja suunnittelukokemus ovat sisustuksen suunnittelijan, sähkösuunnittelijan ja ympäristösuunnittelijan osalta liitteiden 1, 2 tai 3 taulukoiden mukainen tutkinto ja muut opintosuoritukset sekä tutkinnon jälkeen hankittu kokemus ja näytöt asianomaisella suunnittelualalla hakijan esittämässä vaativuusluokassa AA, A, B, tai C.
4.2 Pääsuunnittelukokemus ja -kelpoisuus
Pääsuunnittelukokemuksen tulee olla hankittu edellisen kohdan 4.1 tarkoittaman suunnittelukokemuksen lisäksi. Pääsuunnittelukokemukseksi hyväksytään myös nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia pääsuunnittelijan tehtäviä vastaava suunnittelukokemus ennen vuotta 2000. Viimeisimmän hankeen, josta pääsuunnittelukokemusta on kertynyt, tulee olla viimeisen seitsemän vuoden ajalta.
Vaadittava pääsuunnittelukokemus on vähintään kolmen (3) vuoden kokemus pääsuunnittelijana toimimisesta. Kokemuksen on kerryttävä
- vähintään hakijan esittämää vaativuusluokkaa alemman vaativuusluokan pääsuunnittelijatehtävien hoitamisesta siten, että hakija on hoitanut itsenäisesti ilman avustajia vähintään yhden (1) hankkeen pääsuunnittelijan tehtävät (tästä todistus: ks. kohta 4.4)
- lisäksi hakijan on oltava toiminut avustajana hakijan esittämän vaativuusluokan pääsuunnittelutehtävässä vähintään yhdessä hankkeessa.
Pääsuunnittelukokemuksen määrä uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen osalta on eriteltävä. Molempia pätevyyksiä haettaessa kokemusta tulee olla vähintään 1 vuosi kummastakin.
Korjausrakentamisen osalta vaativuusluokassa AA edellytettävä kokemus on kuitenkin vähintään kolmen (3) vuoden kokemus toimimisesta avustajana vaativuusluokan AA pääsuunnittelutehtävissä, jolloin hakijan osuuden tehtävistä tulee olla vähintään 50 %.
Korjausrakentamisen suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkaan AA seuraavasti (Ympäristöministeriön asetus, RakMK A2):
ARK (A2 4.2.1)
Suunnittelutehtävä erittäin vaativaan ympäristöön tai rakennuspaikalle kuten
- kulttuurimaisemaan
- keskusta-alueelle
- suojeltuun rakennukseen tai miljööseen
- historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti merkittävään kohteeseen.
Erittäin vaativa toiminnallinen ja arkkitehtoninen tavoitetaso.
Korjausrakentamisessa esimerkiksi
- vaativa restaurointi
- käyttötarkoituksen muutos oleellista vaativampaan suuntaan
RAK (A2, 4.2.3)
- muutos- tai korjaustyö, jossa muutoin rakenneluokkaan 2 kuuluvan rakenteen staattista toimintaa oleellisesti muutetaan
- kohteet, joissa vaativan korjaustyön yhteydessä muutetaan oleellisesti rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa
- rakennuksen perustuksia vahvistetaan tai korjataan
LVI (A2, 4.2.5)
- erityisen vaativa korjaus- tai muutostyö kohteeseen, joka on historiallisesti arvokas tai alun perin suunniteltu ko. luokkaan
Pääsuunnitteluun tarvittava kelpoisuus riippuu hankkeen vaativimpaan suunnittelutehtävään tarvittavasta kelpoisuudesta. Täten pääsuunnittelijan on omattava omalla erikoisalallaan kelpoisuus suunnittelutehtäviin, joiden vaativuusluokka on vähintään sama kuin hankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä.
4.3 Pääsuunnittelun täydennyskoulutus ja tentti
Hakijalta edellytetään yleensä edellä kohdassa 1. tarkoitetun asiantuntijalautakunnan hyväksymää, vähintään kymmenen (10) päivän kurssimuotoista tai jaksotettua yliopistotasoista pääsuunnittelijakoulutusta, johon sisältyy tutkielma tai seminaarityö.
Pätevyyttä todettaessa koulutus ei saa olla viittä (5) vuotta vanhempi kurssitodistuksen päiväyksen mukaan laskettuna. Hakijan tulee olla läpäissyt sihteerijärjestön järjestämä ja asiantuntijalautakunnan hyväksymä valtakunnallinen kirjallinen tentti.
Asiantuntijalautakunnan päätöksellä täydennyskoulutuksen voi korvata:
- suorittamalla hyväksytysti em. valtakunnallisen tentin, mikäli hakija on harjoittanut pääsuunnittelua yhteensä yli seitsemän (7) vuotta. Hakijan tulee esittää seuraavassa kohdassa (4.4) selostetut lausunnot kahden (2) eri hankkeen osalta. Lisäksi hakijan tulee esittää kahden (2) eri hankkeen osalta yhteystietoineen kohdassa 4.4 tarkoitetut henkilöt, joilta asiantuntijalautakunta voi pyytää vastaavat lausunnot.
Asiantuntijalautakunnan päätöksellä täydennyskoulutuksen ja tentin voi korvata:
- lausunnoilla pääsuunnittelijakokemuksesta, mikäli hakija on harjoittanut pääsuunnittelua yhteensä yli kolmetoista (13) vuotta. Hakijan tulee esittää seuraavassa kohdassa (4.4) selostetut lausunnot kahden (2) eri hankkeen osalta. Lisäksi hakijan tulee esittää neljän (4) eri hankkeen osalta yhteystietoineen kohdassa 4.4 tarkoitetut henkilöt, joilta asiantuntijalautakunta voi pyytää vastaavat lausunnot.
4.4 Lausunnot pääsuunnittelukokemuksesta
Hakijan tulee hankkia lausunnot pääsuunnittelutehtävien hoitamisessa saavutetusta kokemuksesta kahdessa (2) eri hankkeessa määrämuotoisella lomakkeella. Mikäli pätevyyttä haetaan sekä uudis- että korjausrakentamiseen, hakijan tulee esittää vähintään yksi (1) lausunto molemmista hanketyypeistä.
Lausunnot on hankittava:
- rakennushankkeeseen ryhtyvältä tai tämän rakennuttamistehtäviä hoitaneelta edustajalta,
- pääsuunnittelijalta ja
- kahdelta (2) suunnitteluryhmän muulta suunnittelijalta (jos hakija on itse toiminut pääsuunnittelijana, tarvitaan lausunto kolmelta (3) suunnitteluryhmän muulta suunnittelijalta).
Toisen hankkeista tulee olla täysin valmis (rakennustyön takuuaika ohi); toisen hankkeista tulee olla käyttöönotettu; käyttöönotosta ei kuitenkaan saa olla kulunut yli seitsemää (7) vuotta). Mikäli hakija on toiminut lausuntokohteessa avustavana pääsuunnittelijana, tulee hakijan pääsuunnittelutehtävien osuus olla vähintään 50 %.
Lisäksi hakijan tulee esittää työnantajan tai toimeksiantajan allekirjoittama vapaamuotoinen todistus, että hän työntekijänä tai konsulttina on hoitanut itsenäisesti yhden hankkeen pääsuunnittelijan tehtävät.
Asiantuntijalautakunta voi pyytää lausuntoja haluamiltaan kokeneilta ja pääsuunnitteluun perehtyneiltä rakennuttaja-, suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä toimivilta henkilöiltä.
4.5 Pääsuunnittelijan pätevyyden toteaminen
Asiantuntijalautakunnan tehtävänä on edellisessä kohdassa esitettyjen todistusten, selvitysten ja lausuntojen perusteella todeta, minkälaisiin pääsuunnittelutehtäviin hakija voidaan katsoa päteväksi.
Pääsuunnittelijan pätevyys todetaan asiantuntijalautakunnan päätöksessä ilmoittamalla vaativuusluokka, johon hakijan pätevyys on riittävä RakMK A2:n mukaisesti (AA, A, B, C) sekä se, onko pätevyys riittävä uudisrakentamiseen ja/tai korjausrakentamiseen.
4.6 Pääsuunnittelijan pätevyyden ylläpitäminen
Pätevyyspäätös on voimassa seitsemän (7) vuotta vahvistamisesta. Henkilön tiedot poistetaan rekisteristä, ellei pätevyyttä ole uudistettu. Vahvistetusta pääsuunnittelijan pätevyydestä ilmoittaa FISE Oy, ja se astuu voimaan kun siihen kuuluva maksu on suoritettu. Asiantuntijalautakunta voi erityisen painavista syistä peruuttaa myönnetyn pätevyyden ennen sen voimassaolon päättymistä.
a) Pätevyyden uudistaminen entisessä vaativuusluokassa:
Kun pätevyys halutaan uudistaa entisessä vaativuusluokassa, hakijan on esitettävä selvitys toiminnastaan pääsuunnittelijana pätevyyden voimassaoloaikana. Selvitys on referenssiluettelo, johon on merkitty
- kunkin hankkeen luonne (uudisrakentaminen / korjausrakentaminen)
- suunnittelun ja rakentamisen kesto
- pääsuunnittelija
- hänen avustajansa
- vaativin suunnittelutehtävä ja sen vaativuusluokka
- muut suunnittelijat (ark, rak, lvi) sekä
- hakijan pääsuunnittelijatehtäviin käyttämä aika.
Pääsuunnittelijan pätevyys voidaan uudistaa, mikäli pätevyyden voidaan katsoa säilyneen eli toiminta on ollut jatkuvaa. Asiantuntijalautakunta arvioi jatkuvuuden tapauskohtaisesti. Pääsuunnittelun täydennys- ja päivityskoulutuksen voidaan harkinnan mukaan katsoa täydentävän pääsuunnittelukokemuksen epäjatkuvuutta.
Jatkuvaksi katsotaan kuluneen 7 vuoden aikana kertynyt pääsuunnittelukokemus, kun:
- pääsuunnittelijatoiminnan katkot eivät ole yli kahden vuoden mittaisia
- kokemukseen on sisältynyt pätevyyspäätöksen vaativuusluokan tehtäviä vähintään kahdessa (tai yhdessä pitkäkestoisessa isossa) hankkeessa
- muissa hankkeissa, joihin hakija haluaa vedota jatkuvuuden osoittamiseksi, suunnittelutehtävän vaativuusluokka on ollut enintään yhtä vaativuusluokkaa alempi
- avustavana pääsuunnittelijana toimiminen on kattanut vähintään 50 % pääsuunnittelutehtävistä.
b) Pätevyyden uudistaminen sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta edellyttää, että pätevyyden voimassaoloajalta on kertynyt pääsuunnittelukokemusta molemmilta em. rakentamisen osa-alueilta.
c) Pätevyyden täydentäminen uudis- tai korjausrakentamisen osalta on mahdollista esittämällä vaaditut dokumentit ao. kokemuksen kertymisestä pätevyyden uudistamisen yhteydessä.
d) Pätevyyden muuttamista vaativampaan luokkaan ei käsitellä uudistamisena; hakijan on laadittava uusi hakemus.
e) Pätevyyden muuttaminen alempaan luokkaan voidaan tehdä kuten pätevyyden uudistaminen.
Helsingissä 31.8.2005/19.9.2006/20.5.2008
Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy pätevyyksien vahvistajana ja
Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry
Neuvottelevat sähkösuunnittelijat NSS ry
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry
Sisustusarkkitehdit SIO ry
Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA
Suomen geoteknillinen yhdistys ry
Suomen LVI-Liitto, SuLVI ry
Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry MARK
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
Uusi Insinööriliitto UIL ry
keskinäisen sopimuksensa perusteella pätevyyksien toteajana.
Asiantuntijalautakunta:
arkkit. Marja Heikkilä-Kauppinen, ATL, puheenjohtaja
arkkit. Vesa Pekka Erikkilä, SAFA, varapuheenjohtaja
arkkit. Marjatta Erwe, SAFA
DI Veikko Heino, RIL
DI Risto Hiltunen, NSS
rak.arkkit. Heidi Husari, UIL
rak.arkkit. Reija Jaakkola, RKL
arkkit. Vesa Juola, ATL
RI Juha Karhu, RAKLI
arkkit. Ulla Vahtera, RTY
tekn. lis. Kari Avellan, SGY, asiantuntija
DI Matti Kiiskinen, SKOL, asiantuntija
sis.arkkit. Martti Lukander, SIO, asiantuntija
maisema-arkkit. Meri Mannerla-Magnusson, MARK, asiantuntija
arkkit. Pia Selroos, SAFA, esittelijä/sihteeri
Lisätietoja toteamismenettelyn sihteerijärjestöltä
Pätevyyshakemuslomake ja sen liitteet