YLEISTÄ
Pätevyysvaatimukset perustuvat 1.7.2002 voimaan astuneeseen RakMK osaan A2 "Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat. Määräykset ja ohjeet 2002".
Rakennesuunnittelutehtävän vaativuuden yleiset luokitusperusteet määritellään A2:n taulukon 4.2.3.1 mukaisesti luokkiin AA, A, B ja (C).
FISE toteaa rakennusfysiikan suunnittelijapätevyyksiä vaativuusluokissa AA ja A. Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että myös vaativuusluokkien B ja (C) suunnittelijat täyttävät A2-ohjeen vaatimukset.
VAATIVUUDEN YLEISET LUOKITUSPERUSTEET
AA ERITYISVAATIMUS (MRA 48 § 1 mom.)
Rakennus tai tila,
• joka on raskaasti kuormitettu ja siinä on suuria pistekuormia tai suuria dynaamisia kuormia;
• joka on korkeudeltaan 30 m tai suurempi laskettuna perustusten yläpinnasta ylimpiin kannattajiin;
• joka on vakavuussuunnittelun osalta erityisen vaativa; tai
• jota samanaikaisesti käyttää suuri joukko ihmisiä.
Kantava rakenneosa, joka
• on paikalla valmistettava ja jänneväliltään yli 15 m;
• on tavanomaisesta poikkeava liittorakenne;
• on vaativa erikoisrakenne; tai
• suunnitellaan rakenneluokassa 1.
Muutos- tai korjaustyö, jossa muutoin rakenneluokkaan 2 kuuluvan rakenteen staattista toimintaa oleellisesti muutetaan.
A PERUSVAATIMUS (MRA 48 § 1 mom.)
Rakennus tai tila, joka on kooltaan ja rakenteiltaan normaali.
Kantava rakenneosa, joka suunnitellaan rakenneluokassa 2.
Hanke voi sisältää erikseen suunniteltuja rakenneluokan 1 (vaativuusluokan AA) rakenteita.
B PIENEHKÖ tai teknisiltä ominaisuuksiltaan TAVANOMAINEN rakennus (MRA 48 § 2 mom.)
Rakennus tai tila,
• jossa on pientalon tavanomaiset rakenteet; tai
• joka on enintään 2-kerroksinen ja jossa yleensä vain tilapäisesti oleskelee ihmisiä, kuten pienehkö varasto tai maatalouden tuotantorakennus, pinta-ala enintään 300 m2 ja jännevälit enintään 6 m.
Kantava rakenneosa, joka suunnitellaan rakenneluokassa 3.
Hanke voi sisältää erikseen suunniteltuja rakenneluokan 1 tai 2 (vaativuusluokan AA tai A) rakenteita.
(C) VÄHÄINEN (MRA 48 § 3 mom.)
Rakennus tai tila on pieni, 1-kerroksinen sekä tarkoitettu muuhun kuin pysyvään asumiseen tai työntekoon ja rakenteet voidaan riittävästi esittää rakennussuunnitelmassa.
Rakennusfysiikan suunnittelutehtävän vaativuus määritellään kohdekohtaisesti A2:n taulukon 4.2.3.3 mukaisesti luokkiin AA, A ja B.
RAKENNUSFYSIIKKA
Rakenteen rasitusolosuhteet; ympäristön tai tilan erityisolosuhteet
AA-vaativuusluokkaan kuuluvat kohteet, joissa
• on erityisen ankara säärasitus tai
• on erityisen vaativa tai rakenteita rakennusfysikaalisesti rasittava sisäilmasto, kuten kostutetut, jäähdytetyt ja ylipaineiset tilat tai
• käsitellään ihmiselle tai ympäristölle vaarallisia aineita tai
• on vedenpaineelle alttiita rakenteita tai
• on ulkopuolinen melurasitus tai joiden käytöstä aiheutuu melua tai
• asetetaan erityisvaatimuksia rakenteiden käyttöiälle tai
• vaativan korjaustyön yhteydessä muutetaan oleellisesti rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa tai
• on vaikeita kosteusvaurioiden korjaustöitä.
A-vaativuusluokkaan kuuluvat kohteet,
• joiden sisä- ja ulkopuolinen rakennusfysikaalinen rasitus voidaan katsoa tavanomaisesta hieman vaativammaksi tai
• joissa on normaali korjaustyö kuten kerrostalon julkisivun tai kostean tilan korjaus.
B-vaativuusluokkaan kuuluvat kohteet,
• joiden sisä- ja ulkopuolinen rakennusfysikaalinen rasitus voidaan katsoa tavanomaiseksi tai
• joissa tehdään tavanomainen tai helppo korjaustyö, jossa rakenne korjataan tai huolletaan tavanomaisen menetelmin.
AA-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelijan pätevyysvaatimus määritellään A2:n kohdassa 4.2.4.
TUTKINTOVAATIMUS
Suunnittelija on suorittanut teknillisen korkeakoulun tai yliopiston diplomi-insinöörin tutkinnon, tai ammattikorkeakoulun tai teknillisen oppilaitoksen rakennus- tai konerakennuksen insinöörin tutkinnon, tai vastaavan aiemman tutkinnon.
Tutkinnon tulee sisältää vähintään seuraavat oppimäärät:
- Rakennusfysiikassa vähintään 9 op (6 ov).
AKUSTINEN SUUNNITTELIJA
Akustiset suunnittelijat muodostavat rakennusfysiikan suunnittelijoiden erityisryhmän, jonka kohdalla pätevyyden toteamiseen sovelletaan seuraavia erikoissääntöjä.
Akustisen suunnittelijan pätevyyden toteamisen erikoissäännöt:
- pätevyys todetaan omana pätevyytenä: Akustinen suunnittelija
- tutkinnon tulee olla rakennusalalta, johon lasketaan insinööritutkinnon (DI, AMK, opisto) ja arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin perustutkinto (tai vastaavat uuden tutkinto-ohjelman mukaisesti). Vaihtoehtoisesti hyväksytään muu vastaavan tason tekninen tai siihen rinnastettava perustutkinto, jos hakijalla on pitkäaikainen ja jatkuva asiantunteva toiminta (AA: vähintään 10 v., A: 5 v.) rakentamisen akustiikan suunnittelutehtävissä ja työnäytteistä sekä opinnoista tulee esille rakennetekninen osaaminen.
- tutkinnon oppimäärävaatimukset ja vaadittava suunnittelukokemus ovat vastaavat kuin rakennusfysiikan suunnittelijoilla, mutta voivat koskea vain akustista suunnittelua
- pätevyyslautakunta pyytää hakijan arvioinnissa kannanottoa hakemukseen RILin akustiikkatoimikunnalta.
SUUNNITTELUKOKEMUS
Suunnittelukokemusta yleensä vähintään 4 vuotta rakennusfysikaaliseen suunnitteluun osallistumisesta.
PÄTEVYYDEN UUSIMINEN
Pätevyys uusitaan hakemuksesta esitettyjen näyttöjen perusteella. Niistä tulee ilmetä hakijan pätevyyden säilyminen, joka perustuu toimintaan ko. vaativuusluokan tehtävissä sekä täydennyskoulutukseen (yleensä vähintään 1 täydennyskoulutuspäivä). Uusintahakemus on toimitettava pätevyyden voimassaolon aikana tai viimeistään 6 kuukauden kuluessa pätevyyden päättymisestä.
PÄTEVYYDEN OSOITTAMISESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1. Työkokemusta osoitetaan aina AA-hakemuksessa kahdella työnäytteellä. A-luokan hakijalta tätä ei vaadita, mikäli työkokemus hakemuslomakkeen työkokemusliitteen ja referenssilistan mukaan voidaan pitää selvänä.
Työnäyte voi olla
- rakennusfysikaalinen suunnitelma tai tarkastelu
- selvitys
- lausunto
- normaali rakennesuunnitelma, joka sisältää rakennusfysikaalista suunnittelua ja ratkaisun teoreettinen toiminta on kirjallisesti selvitetty erillisselvityksenä. Suunnitelma voi käsittää esim. julkisivun korjausta, normaalia rakennusfysikaalisesti vaativimpien rakenteiden tai erikoistilojen suunnittelua. Työnäytteen vaativuus tulee vastata haettua pätevyyttä (AA tai A).
Suunnitelma voi käsittää esim. julkisivun korjausta, normaalia rakennusfysikaalisesti vaativimpien rakenteiden tai erikoistilojen suunnittelua. Työnäytteen vaativuus tulee olla vastata haettua pätevyyttä (AA tai A). Työnäytteet lähetään aina myös pdf-muodossa sihteerille.
Suunnitelman/muun dokumentin tulee olla hakijan itse laatima tai hän on sen päätekijä. Hakijan tulee toimia suunnittelijana ja näyttöjen tulee olla pääsääntöisesti alle 10 v. vanhoja.
2. Jos todistus ei sisällä ov-käsitettä, tulee hakijan itse muuntaa tiedot opintoviikoiksi (1 ov = 40 h opetusta + omaa työtä arvosanan 3/5 aikaansaamiseksi), mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla. 1 op (opintopiste) = 1.5 * ov.
3. Jos hakija vetoaa muihin kuin pelkästään rakennusfysikaalista suunnittelua sisältäviin kursseihin, tulee hänen itse antaa selvitys suoritettujen opintojen rakennusfysiikan osuudesta, mieluimmin vahvistettuna opetuslaitoksen lausunnolla.
4. Puuttuvat peruskoulutuksen oppimäärät voidaan osittain korvata suoritetulla täydennyskoulutuksella sekä siihen liittyvällä tentillä. Hakijan tulee toimittaa tiedot kurssin sisällöstä ja sen opintoviikkomäärästä. Vaihtoehtoisesti osallistutaan pätevyyslautakunnan järjestämään tenttiin.
5. Poikkeustapauksissa voidaan puuttuvat teoreettiset oppimäärät myös korvata pitkällä ja monipuolisella suunnittelukokemuksella (yleensä vähintään 10 v.). Jos tähän vedotaan, tulee hakijan toimittaa osaamisestaan kaksi rakennusfysikaalista työnäytettä (kohdassa 1 mainittujen lisäksi), joissa erityisesti tulee ilmi teoreettisen osaamisen taso (työnäytteen sisältö, ks. kohta 1) ja kyky soveltaa tiedot käytäntöön. Tämä kohta pätee sekä AA- että A-hakemuksessa.
6. Ilman eri hakemusta voidaan todeta anottua alemman vaativuusluokan pätevyys, mikäli hakija tähän suostuu (ks. lomakkeen kohta 7).
Pätevyyslautakunta:
TkT Matti Pentti, puheenjohtaja, RIL
Antti Souto, varapuheenjohtaja, JSY
DI Aimo Heimala, RIL
DI Kari Kentala, RKL
DI Juha Krankka, RATEKO
TkT Jarek Kurnitski, SuLVI
TkT, arkkit. Markku Lappalainen, SAFA
TkT Jussi Mattila, BY
ins. Ari Pesonen, RIA
DI Gunnar Åström, sihteeri, RIL, sähköposti: gunnar.astrom(a)ril.fi
Pätevyyskoulutusta
Pätevyyshakemuslomake ja lisätietoja pätevyyden arvioinnista